Uhmamekko tahtoikäiselle, ei kun tahtomekko uhmaikäiselle

Meidän nuorimmainen neiti on löytänyt jo pienenä sinisen värin. Tytöillehän harvemmin sinisiä vaatteita löytyy, tiedä sitten miksi. Mutta värjäys alkaa olla jo meillä niin tuttua puuhaa, että kun kirppikseltä kotiutin puna-valko -raitaisen mekon, tuli kolme veeltä käsky värjätä se siniseksi.

Yhdessä kävimme Prismassa etsimässä väriä ja Ocean blue oli kuulemma passeli. Itse olisin halunnut turkoosin, mutta parempi oli kuunnella tätä tahtotyttöä.

Edellisestä kerrasta viisastuneena, totesin, että parempi pistää mekon kanssa jotain muutakin värjäytymään. Kaapissa odottivat miehen tuplapaketista tulleet valkoiset boxerit, jotka selkeästi halusivat muuttua siniseksi. Olisin halunnut värjätä myös miehen kauluspaidan, mutta oli 65% polyesteria ja edellämainitut painoivat jo sen 250 grammaa, minkä pussi lupasi värjätä, niin jäi paita valkoiseksi. Kumihanskat käteen ja liemi kehittymään. Tahtoneiti oli myös sitä mieltä, että pitäisi saada isompi värjäysastia. No se ostoslistalle seuraavaksi.

Tässä se mekko, joka ei kelvannut.

Väriliemi oli herkullisen sinistä.

Tässä vaatteet käsihuuhtelun jäljiltä. Loisteputkivalo vääristää värejä.

Tässä kuivatut vaatteet pikapesun jäljiltä. Värit ovat asteen tummemmat luonnossa.
Olisin itse toivonut vielä tummemman sävyn, mutta menee tämäkin. Tahtotyttö on tyytyväinen mekkoonsa, vaikka sinisen seurana on violetit raidat ja boxeritkin pääsevät nyt sinisinä käyttöön.